kantseleis

Speeches

- Reset + Print

Illallispuhe Viron tasavallan presidentin Kersti Kaljulaidin valtiovierailulla Suomen tasavaltaan, 7. maaliskuuta 2017

Illallispuhe Viron tasavallan presidentin Kersti Kaljulaidin valtiovierailulla Suomen tasavaltaan, 7. maaliskuuta 2017 © Raigo Pajula

07.03.2017

ARVOISA PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ JA ROUVA JENNI HAUKIO,


KIITÄN TEITÄ KUTSUSTA SATAVUOTISJUHLIAAN VIETTÄVÄÄN SUOMEN TASAVALTAAN. TÄMÄ ON MINULLE SUURI ILO JA KUNNIA. SUOMELLA ON AINA OLLUT VIROLLE JA VIROLAISILLE ERITYISLAATUISEN TÄRKEÄ MERKITYS.

ARVOISAT LÄSNÄOLIJAT, HYVÄT VIRON JA SUOMEN YSTÄVÄT,

JUHLAN KUNNIAKSI HALUAN PUHUA JUHLITTAVAN LOISTAVIMMASTA OMINAISUUDESTA, JOKA ON HELPPO HAVAITA LAHDEN ETELÄRANNALTA KATSOESSA JA KAUEMPAAKIN. SUOMI ON VIIME VUOSINA NIITTÄNYT MAAILMALLA MAINETTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄNSÄ MENESTYKSELLÄ. HUOMIOTA OVAT SAANEET SUOMALAISTEN KOULULAISTEN TULOKSET PISA-TUTKIMUKSISSA, MUTTA TILANNETTA TARKEMMIN SEURAAVAT OVAT KÄSITTÄNEET JO PITKÄÄN, KUINKA SUURESSA ROOLISSA KOULUTUS ON OLLUT SUOMEN MENESTYSTARINASSA. SUOMALAINEN PERUSKOULU, KAIKKIEN OPPILAIDEN KIINNOSTUKSEN KOHTEET.

JA TAIPUMUKSET HUOMIOIVA JATKOKOULUTUS SEKÄ YLIOPISTOJEN KORKEA AKATEEMINEN TASO OVAT SUOMESSA ITSESTÄÄNSELVYYKSIÄ, SILLÄ MILLÄ MUULLA KEINOIN MENESTYSTÄ VOITAISIINKAAN 2000-LUVULLA SAAVUTTAA. TÄMÄN VUOSISADAN VAURAUDET EIVÄT KÄTKEYDY MAAPERÄÄN, VAAN IHMISTEN MIELIIN.

SUOMELLA ON HIENO TAITO HUOMIOIDA AJATTELIJANSA NIIN, ETTÄ MYÖS VALTIOTA JOHDETTAISIIN TIEDEPERUSTAISESTI. TE OSAATTE KUUNNELLA TERÄVIMPIÄ PÄITÄNNE, JA MYÖS OTTAA KUULEMANNE HUOMIOON. POHDISKELEVA KESKUSTELU AJASTAMME JA VALTIOSTA – SELLAISEEN PÄÄTTYY KÄYTÄNNÖSSÄ JOKAINEN SUOMEN SUURLÄHETYSTÖN VASTAANOTTO MISSÄ TAHANSA MAAILMAN KOLKASSA, SELLAISEEN PÄÄTTYVÄT KONFERENSSIEN PÄÄTÖSILLANVIETOT. TÄTÄ POHDINTAKULTTUURIA, RAUHALLISTA MIETTIMISTÄ, KOKENEENA YMMÄRRÄN, MIKSI SUOMI ON MENESTYNYT NIIN HYVIN. SEN YMMÄRTÄMISEEN PÄÄSEVÄT KÄSIKSI VAIN SUOMEN KIELTÄ TAITAVAT IHMISET, SE ON TEIDÄN MENESTYKSENNE SALAISUUS. TÄLLAINEN KOLLEKTIIVISEN AJATTELEMISEN KULTTUURI HOHTAA POIKKEUKSETTA JOKAISESTA SUOMALAISESTA POLIITIKOSTA JA HEIDÄN OMAELÄMÄKERROISTAAN, RIIPPUMATTA SIITÄ, MITÄ POLIITTISTA VÄRIÄ HE TUNNUSTAVAT.

SUOMALAISILLE JA ONNEKSI MYÖS VIROLAISILLE KOULUTUS ON OLENNAINEN DEMOKRAATTINEN ARVO, JOKA AUTTAA MEITÄ SÄILYTTÄMÄÄN KURSSIMME ARVAAMATTOMASSA MAAILMASSA. TIEDEPERUSTAINEN YHTEISKUNTAJÄRJESTYS KESTÄÄ NYKYPÄIVÄN TIETOYMPÄRISTÖN MERKILLISYYDET. NIIN KAUAN KUIN TAKAAMME KANSALAISILLEMME TIEDON TASA-ARVOISEN SAATAVUUDEN, SOSIAALINEN LIIKKUVUUS SÄILYY JA JOKAINEN SUKUPOLVI SAA UUDEN MAHDOLLISUUDEN, JOKA RIIPPUU VAIN HEIDÄN OMISTA UNELMISTAAN. SIVISTYSUSKOISTA YHTEISKUNTAA EI VOI PELOTELLA SULKEUTUMAAN ITSEENSÄ. NYKYPÄIVÄNÄ NÄEMME, MITEN TÄRKEÄÄ ON TIETOIHIN TUKEUTUVA PELOTTOMUUS TULEVAISUUDEN EDESSÄ, TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIEN HAVAITSEMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN, EIKÄ SUINKAAN VAPAAEHTOINEN, KOLLEKTIIVINEN JA PAIKOIN HYSTEERINEN NIISTÄ LUOPUMINEN.

OLEN ILOINEN SIITÄ, ETTÄ VIRON JA SUOMEN TIEDEYHTEISTYÖSTÄ ON TULLUT YHÄ LUONNOLLISEMPAA JA TIIVIIMPÄÄ, AINA OPPILAIDEN, OPISKELIJOIDEN, OPETTAJIEN JA TUTKIJOIDEN VAIHDOSTA YHTEISIIN OPETUSSUUNNITELMIIN JA YHÄ KASVAVAAN MÄÄRÄÄN YHTEISJULKAISUJA KANSAINVÄLISEN TUTKIMUSYHTEISTYÖN PUITTEISSA.

USKON, ETTÄ VIRO JA SUOMI VOIVAT TOIMIA ESIKUVANA MONILLE MUILLE VALTIOILLE MYÖS INFORMAATIOTEKNOLOGISTEN RATKAISUJENSA AVULLA.

E-VALTIONA VIRO PONNISTELEE EUROOPAN UNIONISSA NS. VIIDENNEN VAPAUDEN ELI DIGITAALISEN TIEDON VAPAAN LIIKKUVUUDEN PUOLESTA. SIINÄ EMME SAAVUTTAISI MENESTYSTÄ ILMAN SUOMEA. DIGIYHTEISTYÖMME ON YHTÄ ITSESTÄÄN SELVÄÄ

JA TOISIINSA LIMITTYNYTTÄ KUIN YHTEISTYÖMME MILLÄ TAHANSA MUULLAKIN ELÄMÄNALALLA, JA TÄSSÄ MIELESSÄ OLEMME MAAILMANLAAJUISESTI AINUTLAATUINEN KAHDEN VALTION MUODOSTAMA KOKONAISUUS. X-TIE-YMPÄRISTÖÖN PERUSTUVA YHTEINEN KEHITYSMALLI ON URAAUURTAVA KANSAINVÄLINEN MALLIESIMERKKI VALTIOIDEN VÄLISISTÄ DIGITAALISISTA SUHTEISTA.

SUOMI ON AINOA MAA MAAILMASSA, JOSSA YMMÄRRETÄÄN TODELLA HYVIN, KUINKA SUURELTA OSIN VIRON DIGIYHTEISKUNTA ON SOSIAALINEN EIKÄ TEKNOLOGINEN ILMIÖ. AIVAN KUTEN ME YMMÄRRÄMME TEIDÄN YHTEISKUNNALLISEN AJATTELEMISEN MALLINNE TEIDÄN KIELENNE KAUTTA, TEKIN VOITTE KIELEN JA KULTTUURIN SAMANKALTAISUUDEN ANSIOSTA YMMÄRTÄÄ SOSIAALISEN SIIRTYMÄMME KOHTI DIGIYHTEISKUNTAA. KUMPIKAAN MEISTÄ EI VOI SIIRTÄÄ SUORAAN OMAAN KÄYTTÖÖNSÄ SITÄ, MIKÄ TOISELLA ON ERINOMAISTA, MUTTA KIELELLISEN JA KULTTUURISEN LÄHEISYYDEN ANSIOSTA SAAMME KUITENKIN VASTAVUOROISTA HYÖTYÄ TOISTEMME VAHVUUKSISTA.

KOULUTUKSEEN JA SIVISTYKSEEN KUULUU VIERAIDEN KIELTEN TAIDON OHELLA MYÖS OMAN ÄIDINKIELEN ARVOSTAMINEN, SILLÄ ÄIDINKIELI ON IHMISENÄ OLEMISEN KESKIPISTE, JONKA VARAAN RAKENTUU MYÖS ITSEVARMUUTEMME JA ARVOKKUUTEMME. VIROLAISTEN JA SUOMALAISTEN ÄIDINKIELET, KIELET JOILLA TUNNEMME JA AJATTELEMME, OVAT HYVIN LÄHELLÄ TOISIAAN. MIKÄÄN MUU KANSA MAAILMASSA EI YMMÄRRÄ SUOMALAISIA SAMALLA TAVALLA KUIN VIROLAISET, JA PÄINVASTOIN.

NÄIN ON OLLUT VUOSISATOJEN AJAN JA TULEE OLEMAAN VASTAISUUDESSAKIN.

KIELTEN YLLÄPITÄJIÄ OVAT NIIDEN KÄYTTÄJÄT. TOIVON, ETTÄ KIINNOSTUS TOISTEMME KIELTEN OPPIMISEEN JA OMAKSUMISEEN

EI JÄISI MUIDEN VIERAIDEN KIELTEN VARJOON. TÄNÄ VUONNA TULEE KULUNEEKSI 100 VUOTTA LEGENDAARISEN KIELITIETEILIJÄN LAURI KETTUSEN VIROLAIS-SUOMALAISEN SANAKIRJAN ILMESTYMISESTÄ. SE OLI TIETTÄVÄSTI KAUTTA AIKOJEN ENSIMMÄINEN VIRO-SUOMI-SANAKIRJA LAATUAAN. OLEN ILOINEN SIITÄ, ETTÄ VIRON KIELEN INSTITUUTIN TAVOITTEENA ON SAADA VIRO-SUOMI-SUURSANAKIRJA VALMIIKSI KULUVAN VUODEN LOPUSSA TAI VUODEN 2018 ALUSSA. SE ON ARVOKAS KUNNIANOSOITUS PROFESSORI KETTUSEN AIKOINAAN ALOITTAMALLE TYÖLLE JA MYÖS KAIKILLE MUILLE YHTEISILLE KIELITIETEILIJÖILLEMME, JOTKA OVAT OLLEET VIROLAIS-SUOMALAISEN SILLAN KANTAVIA TUKIPYLVÄITÄ.

SUOMENLAHDEN ETELÄRANNALLA TUNNEMME SELVÄSTI,

ETTÄ POHJOIS- JA ETELÄNAAPURIMME OVAT LÄHIMPIÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME JA LÄHIMPIÄ LIITTOLAISIAMME.

MEILLÄ ON YHTEINEN ARVOPOHJA JA NÄEMME MYÖS ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISET KYSYMYKSET SAMALLA TAVALLA. OLEMME TOISISTAMME RIIPPUVAISIA TALOUS-, TURVALLISUUS-, ENERGIA-, KULJETUS- JA MONILLA MUILLA SEKTOREILLA. KUN VIELÄ 2000-LUVUN ALUSSA VIRON JA SUOMEN SUHTEIDEN KOHDALLA PUHUTTIIN LAAJAMITTAISESTA INTEGROITUMISTARPEESTA, NYT SIITÄ ON TULLUT OSA ARKIPÄIVÄÄMME. HYVIN MONILLE VIROLAISILLE SUOMEEN TULO EI OLE ENÄÄ ULKOMAANMATKA TAVANOMAISESSA MERKITYKSESSÄÄN.

NYKYHETKELLE ON TUNNUSOMAISTA JATKUVA EPÄVAKAUS EUROOPASSA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ. TÄMÄN PÄIVÄN TODELLISUUDESSA KESKINÄINEN YHTEISTYÖMME JA EUROOPAN UNIONIN YHTENÄISYYS OVAT OLENNAISEMPIA KUIN KOSKAAN AIEMMIN. MYÖS ITÄMEREN TAVALLISESTI RAUHALLINEN JA TURVALLINEN ALUE, JOHON OLEMME ANKKUROITUNEET, SAA OSANSA UUDELLEEN PUHJENNEISTA RISKEISTÄ. SE ON YHTEISTÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISTA ARKIPÄIVÄÄMME, JONKA KANSSA MEIDÄN ON ELETTÄVÄ. EUROOPAN JA SEN YMPÄRISTÖN VAKAUDEN JA TURVALLISUUDEN VARMISTAMISESTA ON HUOLEHDITTAVA JOKA PÄIVÄ. PANOSTAMME SIIHEN NIIN YHTEISTYÖSSÄ LIITTOLAISTEMME JA PARTNERIEMME KANSSA

KUIN MYÖS ITSENÄISESTI.

HYVÄT YSTÄVÄT,

VIROLAINEN KIRJAILIJA FRIEDEBERT TUGLAS, JOKA VÄSYMÄTTÄ INSPIROITUI SUOMESTA JA SUOMALAISISTA, KIRJOITTI JOULUKUUSSA 1917: "...AJATELKAA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA: KAHDEN PUOLEN LAHTEA RANNALLA, TOISIAAN VASTEN, KAKSI PÄÄKAUPUNKIA, HELSINKI JA TALLINNA, JOTKA EROTTAA TOISISTAAN VAIN 3–4 TUNNIN LAIVAMATKA.... SE MAHDOLLISTAISI ILMAN MINKÄÄN KONKREETTISEN SUOMEN-SILLAN OLEMASSAOLOA YHTEENKUULUVUUDEN TUNTEEN, LAAJAMITTAISEN YHTEISKUNNALLISEN TYÖN JA SUUREN KULTTUURISEN KUKOISTUKSEN AJAN, JOKA NYT VASTA KANGASTUKSENA VÄREILEE SUOMENLAHDEN HARMAANVIHERTÄVÄN VEDEN YLLÄ."

TUGLAKSEN SANAT OVAT KÄYNEET TOTEEN. ENEMMÄNKIN. YHTEENKUULUVUUDENTUNNE ON JUURI SE SUOMEN SILTAMME, JOKA YHDISTÄÄ LAHDEN KAKSI RANTAA. SUURESTA KULTTUURISESTA LÄHEISYYDESTÄ SAATIIN NÄYTTÖÄ TAAS KULUVAN VUODEN TAMMIKUUSSA, KUN PERUSTETTIIN SUOMALAIS-VIROLAINEN KULTTUURISÄÄTIÖ, JOKA JAKAA ENSIMMÄISET KULTTUURIYHTEISTYÖSTIPENDINSÄ SUOMEN JA VIRON

100-VUOTISJUHLIEN YHTEYDESSÄ.

JATKUVUUS JA JOHDONMUKAISUUS OVAT TUKIPILAREITAMME,

JOTKA AUTTAVAT MEITÄ JATKOSSAKIN SELVIYTYMÄÄN KOETINKIVISTÄ. PERINTEEMME JA ARVOMME OVAT SE GRANIITTILOHKARE, JOHON TUKEUTUEN PYSTYMME VIEMÄÄN MAAILMAA OIKEAAN SUUNTAAN. TOISINAAN HISTORIA ON MYÖS KOHDELLUT MEITÄ GRANIITTISELLA KOVUUDELLA, MUTTA –

OLEN SIITÄ VARMA – KANSAMME OSAAVAT MENESTYÄ JA SELVIYTYÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA.

HYVÄT SAULI JA JENNI, KOHOTAN JUHLAN HENGESSÄ MALJAN TASAVALTOJEMME KUNNIAKSI. ELÄKÖÖN SUOMI! ELÄKÖÖN VIRO! ELÄKÖÖN KANSAMME, TOISTEMME PARHAAT NAAPURIT!