kantseleis

Interviews

- Reset + Print

"Ottakaa mallia Ranskasta", Verkkouutiset

© Verkkouutiset

24.10.2017

Heikki Hakala

Kersti Kaljulaidin mieleen on jäänyt, mitä Emmanuel Macron sanoi Vladimir Putinille Venäjän harjoittamasta vaikuttamisesta.

Jokaisen poliitikon on tunnettava vastuunsa demokratian puolustamisesta, Kersti Kaljulaid sanoo Verkkouutisten erikoishaastattelussa.Kersti Kaljulaidin ensimmäinen vuosi maansa valtionpäämiehenä täyttyi pari viikkoa sitten. Lukemattomat kansalaiskohtaamiset eri puolilla Viroa ovat Kaljulaidin mukaan antaneet paljon ajattelemisen aihetta. Yhden oivalluksen hän nostaa ylitse muiden.

– Olen saanut huomata, että virolaisessa yhteiskunnassa paikallishallinto ja kolmas sektori tekevät ihailtavan saumatonta yhteistyötä, presidentti sanoo.
Se on hänen mukaansa omiaan vahvistamaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä, resilienssiä.

– Erilaisia odottamattomia asioita tapahtuu sekä paikallisesti että laajemmin, globaalistikin. Kun kansalaiset ovat jo ennestään tottuneet yhdessä pitämään huolta itsestään, perheestään, kylästään tai kaupungistaan, se on omiaan luomaan varmuutta kriittisessä tilanteessa.

Se, että tällainen malli on voinut Virossa muodostua, on Kaljulaidin mielestä hyvin luonnollista.

– Meillä ei ole ollut sellaisia resursseja, että olisi voitu vain maksaa veroja ja olettaa, että jokin ylempi taho sitten tekisi kaiken kansalaisten puolesta, hän sanoo.

Kymmenen vuotta sitten Tallinnan Pronssisoturi-patsaan siirtoon liittyneet tapahtumat koettelivat Viron yhteiskunnan kriisinkestävyyttä käytännössä. Venäjä pyrki silloin horjuttamaan maan vakautta keinoin, joita nyt kutsutaan vakiintuneesti hybridivaikuttamiseksi. Viro kesti paineen ja on sen jälkeen panostanut järjestelmällisesti hybridiuhkien torjuntakykynsä vahvistamiseen.

– Tunnen erityistä ylpeyttä siitä asemasta, jonka Viro on kyberpuolustuksen alalla saavuttanut, presidentti Kaljulaid sanoo.

Hän viittaa Viron aloitteesta perustettuun ja Tallinnassa toimivaan Naton kyberturvallisuuden osaamiskeskukseen, jonka toiminnassa myös Suomi on ollut vuodesta 2015 alkaen mukana. Myös keskeinen kyberavaruuteen sovellettavaa kansainvälistä oikeutta koskeva analyysi kantaa Tallinnan nimeä.
Läntisiin demokratioihin kohdistuvista hybridiuhista ajankohtaisimpia on vaaleihin vaikuttaminen. Eri maissa on viimeisen vuoden aikana koettu vaalien yhteydessä toteutettuja disinformaatiokampanjoita ja kyberiskuja, joiden jäljet näyttävät usein johtavan Venäjälle.

– Demokratian puolustamiseksi tällaisia hyökkäyksiä vastaan kehotan ottamaan mallia Ranskasta. Myös siellä presidentinvaaleja pyrittiin häiritsemään valheellista tietoa levittämällä, mutta tiedotusvälineet eivät lähteneet toistamaan sitä, Kaljulaid sanoo.

Presidentti Emmanuel Macronille hän antaa tunnustusta siitä, että tämä tuomitsi Venäjän vaikuttamisyritykset tuoreeltaan selväsanaisesti. Vladimir Putinin toukokuisen Pariisin-vierailun yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa Macron syytti Kremlin ohjauksessa toimivia RT:tä ja Sputnikia propagandasta ja harhaanjohtavan tiedon levittämisestä.

– Vaaleihin kohdistuvien vaikuttamisyritysten torjunnassa korostan voimakkaasti myös poliitikkojen omaa vastuuta. Ulkopuolisten tahojen syöttämää valheellista tai vuodettua informaatiota ei saisi koskaan langeta käyttämään kilpailijan vahingoittamiseksi tai oman kampanjan edistämiseksi.

Viro toimii parhaillaan EU:n puheenjohtajamaana. Yksi puheenjohtajuuskauden neljästä painopistealueesta on Euroopan turvallisuus. Sen puitteissa Viro on halunnut pitää esillä muun muassa unionin itäistä kumppanuutta, jolla tavoitellaan EU:n poliittista lähentymistä ja taloudellista yhdentymistä kuuden itäisen Euroopan ja eteläisen Kaukasian maan kanssa. Pisimmälle kumppanuussuhteessa ovat edenneet Georgia, Ukraina ja Moldova.

– On kaikkien edun mukaista, että naapureinamme on demokraattisia valtioita, jotka jakavat kanssamme yhteiset arvot, presidentti Kaljulaid sanoo.
Hän muistuttaa arkisten asioiden, kuten kaupankäynnin ja matkailun, lisäävän rajat ylittävää ihmisten välistä kanssakäymistä, joka vahvistaa keskinäistä ymmärrystä ja yhteistä arvopohjaa.

Presidentti painottaa jokaisen suvereenin valtion oikeutta valita itse oma tiensä joutumatta alistumaan toisen, voimakkaamman valtion vaikutuspiiriin.

– Tämä loukkaamaton periaate on Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetussa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjassa kauniisti ilmaistu.

Presidentti Kaljulaid kommentoi lyhyesti myös Viron viikon takaisia paikallisvaaleja.

– Olen havainnut, että jotkut ovat luonnehtineet vaaleja tylsiksi. Totta onkin, että kovin jyrkkää vastakkainasettelua ei tällä kertaa nähty. Sen voisi kuitenkin tulkita niin, että Virosta on kehittynyt varsin normaali pohjoismainen valtio. Pidän kovasti suomalaiselle politiikalle ominaisesta tavasta käydä keskustelua. Sellaista rauhallista miettimistä, Kaljulaid sanoo.

Ajatus Virosta pohjoismaana juontaa juurensa jo 1800-luvun kansallisuusaatteesta ja toistuu usein maan johtavien poliitikkojen puheissa.
Vaikka vaalikamppailu oli tällä kertaa takavuosia laimeampaa, Kaljulaid pitää arvokkaana, että esille nousi yhteiskunnan avoimuuden, demokraattisten arvojen ja vähemmistöjen aseman kaltaisia teemoja.

– Ne ovat asioita, joita on tavattoman tärkeää säännöllisesti pohtia, presidentti sanoo.

Article on the website of Verkkouutiset.